UFO-KERHO osa 8

 

KASVOTTOMAT TEINIAAVEET

Katri Vainio

 

Tämä tapahtui vuosia sitten Mikkelissä. Oli kaunis talviyö, kun tulin työmatkalta junalla kotiin. Täysikuu valaisi lumista maisemaa ja oli rauhallista. Tapanani oli ottaa taksi juna-asemalta, mutta päätinkin kävellä kotiin.

 

Matkan varrella oli katuosuus, jonka molemmin puolin kasvaa puita rivissä. Näin jo kadulle kääntyessäni hyvän matkan päästä että yhden puun edessä seisoi kaksi nuorta miestä. Minua pelotti ryöstön mahdollisuus, ketään muita ei näkynyt mailla halmeilla. Ajattelin vaihtaa toiselle puolen katua, mutta järkeilin ettei siitä olisi hyötyä. Jos nuorukaiset haluaisivat ryöstää öisen kävelijän, kadun ylityksellä tuskin olisi merkitystä. Takaisin kääntyminen ja toista kautta kotiin käveleminen taasen olisi pitkittänyt matkaa liki kolmella kilometrillä. Rohkaisin mieleni ja jatkoin kävelyäni heitä kohti.

 

Kun lopulta olin heidän kohdallaan, huomasin että pojat seisoivat kasvot kohti jylhänä seisovaa mustaa puuta, kädet edessään roikkuen, päät alas painuneina. Läsnäolooni he eivät kiinnittäneet mitään huomiota. Seisoin hetken ihmettelemässä puun vieressä keskellä yötä seisovien nuorukaisten selkiä ja jatkoin sitten matkaani reippaasti. Kymmenen metriä myöhemmin vilkaisin olkani yli seurasivatko oudot hahmot minua, mutta heitä ei näkynyt enää missään.

 

Seuraavana päivänä oli paikallisen valtalehden ja muistaakseni myös iltapäivälehtien etusivuilla juttu kahdesta alaikäisestä pojasta, jotka olivat alkuyöstä varastaneet henkilöauton ja törmänneet sillä mainitulla katuosuudella puuhun sellaisella voimalla, että auto oli revennyt keskeltä kahtia ja molemmat auton kyydissä olleet pojat menehtyneet siihen paikkaan.

 

 

FACELESS TEENAGE APPARITIONS

Katri Vainio

 

This happened in Mikkeli some years ago. I arrived by train from a work-related trip to another city. It was a beautiful winter night, the snowy landscape was illuminated by a full moon. It was very peaceful outside. I usually took the taxi from the train station, but on a whim decided to walk home.

 

On the way to my house, there’s a road lined with trees. As I arrived to the other end of the road, I saw two youngsters standing in front of one of the trees some hundred meters from where I was. My first thought as I saw them was that I might get robbed, as there was nobody else about at that time. I considered going to the sidewalk on the other side of the driveway, but figured it would be of no use. If they wanted to rob me, my crossing the road would hardly hinder them. There was also the possibility of turning back and going home some other route, but that would make my walk over three kilometers longer. I decided to risk it and started walking towards them.

 

When I finally reached the two boys, I saw that they were standing very still, facing the black tree with their hands hanging in front of them, heads down. They didn’t seem to pay any attention to my being there. I stood there for a while looking at the backs of the two boys standing on a sidewalk in the middle of the night and finally, somewhat bewildered, continued my walk home. After walking some ten meters, I turned to have one last look at the boys, but they were nowhere to be seen. They had vanished into thin air.

 

The next day there was a front-page story in the local newspaper, and if I remember correctly also in all the tabloids, of two youngsters who had stolen a car that night and crashed it on the before mentioned tree. They had been driving with such a great speed that the car had split in two as it hit the old tree and both boys had died on the spot.

 

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s


%d bloggers like this: