UFO-KERHO osa 10

UFO MERELLÄ

Lorelei Herrera

Olin kylvyssä hotellihuoneessa Bretagnessa. Päivä oli ollut yksinäinen ja surullinen enkä siksi halunnut vatvoa nykyhetkeä vaan keskityin mieluumin huomispäivän haasteisiin. Kun olin kuivaamassa itseäni, huomasin ikkunasta vilkaistessani ulkona jotain omituista. Ovaalin muotoinen kirkas valo leijui taivaalla meren yllä. Se oli kaunis. Ilmiö näytti pysyvän paikallaan. Siitä ei pystynyt sanomaan liikkuiko se vai ei. Valoilmiö rauhoitti minut täysin. Se sai minut ajattelemaan koko maailmaa ja elämää yleismaailmallisella tavalla. Jäin katselemaan ilmiötä hetkeksi. Minulla oli myös kamera, jota tapasin pitää mukanani minne vain menin. Otin valoilmiöstä kuvia. Myöhemmin kun kuvat oli kehitetty, ilmiö näytti lähinnä vain pilvien läpi paistaneilta auringonsäteiltä. En edellenkään pysty selittämään ilmiötä, mutta se ei haittaa minua, koska tuntemukseni tapahtumahetkellä olivat todellisia.

Havainto tehtiin suunnilleen yhdeksän aikaan illalla toukokuussa 2002 Ranskassa. Paikkakunta oli Ploubazlanec. Ilma oli pilvinen ja tapahtumahetkellä tuuli navakasti. Kellosta katsottuna ilmiö kesti 45 minuuttia, mutta tuntui useilta tunneilta. Ilmiöstä ei kuulunut minkäänlaista ääntä eikä se jättänyt jälkeensä näkyviä jälkiä.

UFO AT SEA

Lorelei Herrera

I was in the hotel room in Bretagne. I was having a bath. The day had been lonely and sad. So I didn´t want to think about the present, but about the future mountains to be climbed. When drying up after the bath, I noticed something through the window. There was an oval, bright object floating in the sky, above the sea. It was beautiful. It was still, one couldn’t tell if it was slightly moving or not. It induced a total appeasement. It made me think about the whole world and life in a global way. I stayed looking at it for a while. I also had my camera with me, because I used to take it everywhere. So I took some pictures. Later, when the photos were developed, I noticed it looked more like some sunset rays passing through a hole in the clouds. I still don´t know what it was. But it doesn’t matter, because the feelings were real.

The sighting occurred in France in 2002 about nine o’clock in the evening in Ploubazlanec. Weather was cloudy and windy. According to the clock, the sighting lasted about 45 minutes, but felt like several hours. It didn’t make any sound or leave behind visible signs.

UFOSIVUSTOJA osa 2

Lahdessa, Sammonkatu 26 tapahtui viimeisin Suomessa taltioitu poltergeist-tapaus. Tapahtumia seurattiin aikanaan tiiviisti tiedotusvälineissä ja se on siten varsin hyvin dokumentoitu. Netistä löytyy aiheesta mm. hiuksia nostattava dokumenttielokuva nimellä Lahden kummitus. 

Heikki Tikkalan kirjasta Olevaisen yöpuoli löytyy Lahden kummituksesta silminnäkijän kertomus. Kirjaan on koottu Suomen tunnetuimmat mellastustapaukset vuosilta 1764-1974. Koko kirjan voi lukea netissä (Lahden kummitus sivulla 146), mutta sitä ei voi suositella luettavaksi juuri ennen nukkumaan menoa.

FANIPOSTIA osa 3

Inka Mäkelä

1. Olipa kerran alieni joka tykkäsi karjasta. 2. Se tykkäsi naudan lihasta. 3. Sitten se meni nukkumaan.

Eeva-Leena Aho

Kerttu Leinonen

FANIPOSTIA osa 2

Timo Helin

Jukka Anttila

Jukka Nurminen

FANIPOSTIA osa 1

Sari Mononen

Tero Åhgren

Ufoja Lahdessa-lehden toimitukseen on tullut piirustuksia ja sarjakuvia mitkä eivät aivan sovi aiheeltaan Ufo-kerhopalstalle. Noita “faniposteja” lisäillään vähitellen tänne Ufoja Lahdessa-blogiin. Piirustuksia saa lähettää lisää.

UFO-KERHO osa 9

 

LEHMUSTEN KAUPUNGIN PYGMI

Petri Kuikka

 

No niin, tätä jo ounastelinkin. Viime vuosina ufohavainnot ja muukalaisten yhteydenottoyritykset ovat näyttäneen keskittyvän Itä-Suomeen. Siksi ei ole yllättävää että nyt kohistaan “lehmusten kaupungissa”.

 

Lappeenrantalainen koulunkäyntiavustaja Matti Mäkinen joutui tahtomattaan tekemisiin muukalaisten kanssa palatessaan jalkapalloharjoituksista marraskuisena iltana. Mäkinen käveli Lappeenrannan hiljaisessa keskustassa kun häntä alkoi huimaamaan ja hikoiluttamaan. Mäkinen arveli verensokeritasapainon heilahtelevan ja teki päätöksen pistäytyä iltapalalla kebab-ravintolassa. Ravintolaan asti hän ei koskaan päässyt. Mäkinen löydettiin Lappeenrannan Myllymäen teollisuusalueelta kutistuneena ja kädet turvoksissa. Mäkisen pituus oli löytöhetkellä mitattuna 1 metri 3 senttiä. Ennen katoamistaan Mäkinen oli saavuttanut 180:n senttimetrin pituuden. Paino oli kuitenkin täsmälleen normaali 93 kiloa. Mäkisen ylähampaat oli poistettu ja kieleen oli ilmeisesti tökitty jollain tylpällä esineellä.

 

Matti Mäkinen kertoo joutuneensa ufon kaappaamaksi. Tutkittuani ja haastateltuani Mäkistä, en ole löytänyt syytä epäillä miehen kertomusta. Itse sieppauksesta Mäkinen muistaa vähän mutta tuntee aistineensa muukalaisten läsnäolon. Mäkinen ei vielä pitkään aikaan pääse puremaan kebabia mutta sosekeiton syönti tuskin täpärästi pelastunutta miestä harmittaa.

 

Näin tällä kertaa. Palataan taas asian vaatiessa!

 

Terveisin,

 

Petri Kuikka

 

Ne ovat perässäni.

PALAVA PENSAS

BURNING BUSH: The broken television (God TV is the best!)

 

1. Oops! / The team of workers who renovated my balcony seem to have scratched the TV screen as they carried their stuff out earlier. 2. Hello! Your workmen have made a nasty-looking mark on my TV screen. / You can’t prove it. We won’t pay for the damage.

 

1. Does the warranty cover this kind of damage? / No. 2. Can the TV screen be fixed? / Probably, but it will cost at least as much as a new TV. / Could you please come and see if the TV could be repaired?

 

1. Is there anything you can do? 2. Yes. / Scratch! Scratch! / It’s just candle wax.

 

1. Now I remember. Last night I had a candle burning next to the television. / The candle just wouldn’t go out no matter how hard I blew. / That’s funny. 2. 40 euros.

UFOJA LAHDESSA 3/4

on lisätty Daadakaupan valikoimiin. Lehteä saa tilattua tietysti myös kustantajan verkkokaupasta sekä piakkoin varmasti muistakin alan erikoisliikkeistä.

Ensi lauantaina, 6.6.2009 kello 14.30-15.00  on mahdollisuus päästä selaamaan uunituoretta lehteä ja saada piirustus sekä signeeraus omaan kappaleeseen. Paikka on Sarjakuvakeskus  ja Pitkänmiehen kauppa. Osoite on Kolmas linja 17 ja Helsinki. Paikalle saa tulla muutenkin.

UFOSIVUSTOJA osa 1

Ufos at close sight sivustolta löytyy monipuolinen (pikemminkin valtava) tarjonta ufojuttuja. Viimeisimpien joukossa mm. tarina Pakistanin humanoidista. Reilu kymmensenttinen humanoidi oli turhaan yrittänyt paeta lapsijoukkoa. Sivusto löytyy sekä englanniksi että ranskaksi.

Ultra ei kaipaa esittelyjä. Harmi ettei meno ole yhtä hurjaa kuin 70-80-luvuilla. Meno on itseasiassa aika vaisua. Missä ovat ufot ja humanoidit?!

Suomen Ufotutkijoiden sivuilta löytyy hiukan reippaampaa toimintaa.

Hyviä linkkejä saa lähettää. Kiitos.

UFO-KERHO osa 8

 

KASVOTTOMAT TEINIAAVEET

Katri Vainio

 

Tämä tapahtui vuosia sitten Mikkelissä. Oli kaunis talviyö, kun tulin työmatkalta junalla kotiin. Täysikuu valaisi lumista maisemaa ja oli rauhallista. Tapanani oli ottaa taksi juna-asemalta, mutta päätinkin kävellä kotiin.

 

Matkan varrella oli katuosuus, jonka molemmin puolin kasvaa puita rivissä. Näin jo kadulle kääntyessäni hyvän matkan päästä että yhden puun edessä seisoi kaksi nuorta miestä. Minua pelotti ryöstön mahdollisuus, ketään muita ei näkynyt mailla halmeilla. Ajattelin vaihtaa toiselle puolen katua, mutta järkeilin ettei siitä olisi hyötyä. Jos nuorukaiset haluaisivat ryöstää öisen kävelijän, kadun ylityksellä tuskin olisi merkitystä. Takaisin kääntyminen ja toista kautta kotiin käveleminen taasen olisi pitkittänyt matkaa liki kolmella kilometrillä. Rohkaisin mieleni ja jatkoin kävelyäni heitä kohti.

 

Kun lopulta olin heidän kohdallaan, huomasin että pojat seisoivat kasvot kohti jylhänä seisovaa mustaa puuta, kädet edessään roikkuen, päät alas painuneina. Läsnäolooni he eivät kiinnittäneet mitään huomiota. Seisoin hetken ihmettelemässä puun vieressä keskellä yötä seisovien nuorukaisten selkiä ja jatkoin sitten matkaani reippaasti. Kymmenen metriä myöhemmin vilkaisin olkani yli seurasivatko oudot hahmot minua, mutta heitä ei näkynyt enää missään.

 

Seuraavana päivänä oli paikallisen valtalehden ja muistaakseni myös iltapäivälehtien etusivuilla juttu kahdesta alaikäisestä pojasta, jotka olivat alkuyöstä varastaneet henkilöauton ja törmänneet sillä mainitulla katuosuudella puuhun sellaisella voimalla, että auto oli revennyt keskeltä kahtia ja molemmat auton kyydissä olleet pojat menehtyneet siihen paikkaan.

 

 

FACELESS TEENAGE APPARITIONS

Katri Vainio

 

This happened in Mikkeli some years ago. I arrived by train from a work-related trip to another city. It was a beautiful winter night, the snowy landscape was illuminated by a full moon. It was very peaceful outside. I usually took the taxi from the train station, but on a whim decided to walk home.

 

On the way to my house, there’s a road lined with trees. As I arrived to the other end of the road, I saw two youngsters standing in front of one of the trees some hundred meters from where I was. My first thought as I saw them was that I might get robbed, as there was nobody else about at that time. I considered going to the sidewalk on the other side of the driveway, but figured it would be of no use. If they wanted to rob me, my crossing the road would hardly hinder them. There was also the possibility of turning back and going home some other route, but that would make my walk over three kilometers longer. I decided to risk it and started walking towards them.

 

When I finally reached the two boys, I saw that they were standing very still, facing the black tree with their hands hanging in front of them, heads down. They didn’t seem to pay any attention to my being there. I stood there for a while looking at the backs of the two boys standing on a sidewalk in the middle of the night and finally, somewhat bewildered, continued my walk home. After walking some ten meters, I turned to have one last look at the boys, but they were nowhere to be seen. They had vanished into thin air.

 

The next day there was a front-page story in the local newspaper, and if I remember correctly also in all the tabloids, of two youngsters who had stolen a car that night and crashed it on the before mentioned tree. They had been driving with such a great speed that the car had split in two as it hit the old tree and both boys had died on the spot.